Hirviporukka

Kirjaudu sivustolle sisään lukeaksesi tätä sivua.

Kirjautuminen tapahtuu kirjoittamalla metsästysseuran jäsennumero eli vuosimaksun viitenumero, Jäsensivun kirjautumiskenttään.

Hirvenmetsästyssäännöt

Oulun Erä- ja Kalamiehet Ry

1 YLEISTÄ

  • Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sekä hirvenmetsästys seurueen sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
  • Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seurueen säännöissä toisin määrätä.

2 METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

  • Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa seuran johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.
  • Seura kuuluu hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan. Yhteislupa voidaan sanoa irti seurueen helmikuun kokoontumisessa enemmistön päätöksellä.

3 KAATOLUVAT

  • Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa hirviseurueen metsästyksenjohtaja.
  • Kaatolupa-asioista seurueen puolesta neuvottelee lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa hirviseurueen metsästyksenjohtaja.

4 KOKOONTUMINEN, SEURUEEN MUODOSTAMINEN JA OSALLISTUMISOIKEUS

  • Hirviseurue kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Helmikuussa seuran vuosikokouksen yhteydessä. Muutoin hirviseurue kokoontuu tarvittaessa metsästyksenjohtajan kutsumana.
  • Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueeseen helmikuun kokoontumisessa.
  • Hirviseurueeseen ovat oikeutettuja liittymään kaikki ne seuran jäsenet, joiden jäsenyys Oulun Erä- ja Kalamiehissä on kestänyt vähintään yhden vuoden ja ellei seuran säännöissä ole muuta jäsennyyteen liittyviä ehtoja tai velvoitteita.
  • Vuosikokouksen jälkeen tulleita seurueeseen liittymispyyntöjä ei käsitellä.

5 METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

  • Hirvenmetsästysseurue valitsee keskuudestaan metsästyksenjohtajan helmikuun kokoontumisessa vuodeksi kerrallaan, valittu metsästyksenjohtaja valitsee varajohtajat.
  • Metsästyksenjohtajan tehtäviin kuuluu varsinaisen hirvenmetsästyksen johtamisen lisäksi myös hirvenmetsästykseen liittyvien tehtävien hoitaminen.
  • Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan toimesta.

6 METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

  • Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen kokoontumisessa ja ajankohta tiedotetaan kokoontumisesta poissa olleille seuran jäsenille. Metsästysajoista päättää metsästyksenjohtaja.
  • Metsästysmuotona on seuruemetsästys.
  • Seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la–su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja.
  • Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.

7 OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

  • Hirviseurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto ja riistanhoito.

8 METSÄSTÄJÄN VELVOLLISUUDET

  • Pitää mukana tarvittavat lupapaperit ja käyttää asetuksen mukaista vaatetusta hirvenmetsästyksen aikana.
  • Kirjata ylös mahdolliset hirvihavainnot ja -saaliit oma riista mobiilisovellukseen.
  • Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan kaksi kertaa kesän aikana ampumaharjoituksiin (väh.2sarjaa/kerta). Ampumakoe / kilpailu korvaa yhden harjoituskerran.
  • Seurueen jäsenellä tulee olla ampumakoe suoritettuna ennen metsästyksen alkua.
  • Seurueen jäsenellä ei saa olla velvotteita suorittamatta seuralle tai seurueelle.
  • Metsästykseen ei osallistuta päihdyttävien tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena.
  • Noudatetaan hyviä metsästäjätapoja ja huomioidaan muut luonnossa liikkujat.

9 MÄÄRÄYKSET PASSIMIEHILLE

  • passipaikalle tultuasi varmista missä ovat läheiset passimiehet.
  • Passissa pysytään metsästyksenjohtajan antamien määräysten mukaisesti. Passista ei saa poistua ilman lupaa.
  • Ase ladataan vasta passipaikalla ja poistetaan latauksesta ennen passipaikalta poistumista.
  • Ase kuljetetaan ajoneuvoissa lataamattomana suojuksessa ja maastossa hihnassa olalla.

10 MÄÄRÄYKSET KOIRANOHJAAJALLE

  • koiranohjaajan on tiedettävä, missä passimiehet ovat passissa.
  • haukulle menemisestä ja ampumisesta on sovittava metsästyksenjohtajan kanssa, haukulle menee vain yksi ampuja.
  • koiranohjaajan on ilmoitettava, milloin hän on saapumassa metsästyslohkolta passimiesten luokse.

11 LAUKAUKSEN JÄLKEEN

  • Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen ammutun laukauksen jälkeen.
  • Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää on ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen, mikäli osuma ei ole keuhkoalueella.
  • Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä sekä merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä.
  • Ammutun hirven jäljelle saa lähteä vain metsästyksenjohtajan erillisellä määräyksellä.
  • Laukauksen jälkeen radioliikennettä saa käyttää vain ampuja, metsästyksenjohtaja ja koiran ohjaaja.
  • Haavoitetun eläimen jälkeen metsästys kohdistetaan vain ja ainoastaan kyseiseen eläimeen.

12 KAATAJAMÄÄRITYS

  • Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
  • Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
  • Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

13 SAALIIN JAKO

  • Kaadetun hirven pää mahdollisine sarvineen ja kieli kuuluvat hirvenkaatajalle.
  • Sisäelimet jaetaan kaatopäivänä metsästystapahtumassa mukana olleiden kesken.
  • Lihanjako tapahtuu viikonvaihteessa (la–su) suoritetussa metsästyksessä niiden seurueen jäsenten kesken, jotka ovat kaatohetkellä olleet osallisena metsästystapahtumassa.
  • Muuna aikana tapahtuvassa metsästyksessä lihanjako suoritetaan koko seurueen kesken.
  • Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

14 RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

  • Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
  • Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelee välittömästi metsästyksenjohtaja asianosaisen kanssa. Rangaistusta vaativissa tapauksissa asia käsitellään metsästyksenjohtajan ja vähintään kahden varajohtajan kanssa ja rangaistukset annetaan seurueen sääntöjen puitteissa.
  • Rikkomuksesta annetaan seurueen jäsenelle huomautus, viikon metsästyskielto tai kauden loppuun kestävä metsästyskielto.
  • Huomautus annetaan erittäin lievistä rikkomuksista, viikon metsästyskielto tahattomasta rikkomuksesta tai toistuvista lievistä rikkomuksista ja kauden loppuun kestävä metsästyskielto tahallisesta, välinpitämättömästä tai turvallisuutta vaarantavasta rikkomuksesta.
  • Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajan tietoon, joka puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
  • Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia sekä samasta rikkeestä kaikille yhtä suuria.

15 KUSTANNUKSET

  • Hirviseurueen vuotuinen jäsenmaksu muodostuu mm. seuraavista menoeristä:

-lupamaksut, riistanhoito.

-yhteishankinnat kuten hirvitornit, talkoomateriaalit, lahtivaja tms.

-muut kulut, kuten hirvimaiden vuokrakulut tms.

Kulujen on liityttävä hirviseurueen toimintaan.

  • Metsästyksenjohtaja päättää seurueen jäsenmaksun suuruudesta tulevalle kaudelle kevään aikana. Metsästyksen johtaja on velvollinen toimittamaan jäsenmaksut seurueen jäsenille.
  • Kaatomaksut peritään niiltä jäseniltä, jotka ovat olleet kaadolla ja lihanjaossa mukana.
  • Kauden päätyttyä mahdollinen alijäämä veloitetaan seurueen jäseniltä erikseen.
  • Kauden päätyttyä mahdollinen ylijäämä käytetään seuraavan kauden seurueen hyväksi.
  • Maksetuista jäsenmaksuista ei suoriteta hyvitystä.
  • Jäsenmaksu on maksettava eräpäivään mennessä, muutoin hirviseurueen jäsenyys päättyy.
  • Metsästyksenjohtaja on velvollinen pitämään kirjaa seurueen tuloista ja menoista.

16 METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

  • Jokainen seurueen jäsen on velvollinen perehtymään metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä. Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille.

Nämä hirvenmetsästyssäännöt on vahvistettu Oulun Erä- ja Kalamiehet ry:n ylimääräisessä kokouksessa 05.08.2020 ja tulevat voimaan toistaiseksi voimassaolevina 05.08. 2020 alkaen.